Erittäin tärkeä Luther-teksti. Raamatun ja Tunnustuskirjojen kohtia.
Tuon esiin huipputärkeän Martti Lutherin lainauksen, joka liittyy avioliittokiistaan. Tätä ei ole tuotu vielä keskusteluun.
Luther-lainauksen alkuosaan lisätty illalla 4.4. siitä epähuomiossa puuttunut “nyt” sana: “Tämä on nyt luu…” Sen puuttumisella ei ollut merkitystä asian kannalta. Lisätty lainatun luterilaisten tunnustuskirjojen kommentaarikirjan tiedot. Tämän artikkelin kieliasua myös parannettu kevyesti 4.4. illalla.
Alkuperäisen kristinuskon avioliittokäsitys perustuu Jumalan sanaan eli pyhään Raamattuun. Raamattu on ainoa, jonka mukaan “opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava”. Jumalan sana on ainoa “ohje” ja “sääntö”. Lopulta vain Raamatulla on opin asioiden “tuomarin” asema.
Näin opettaa kirkkomme tunnustuskirja, Yksimielisyyden ohje, tiivistelmä.
Luonnonoikeudella (luonnollisella lailla), joka on yhteinen koko ihmiskunnalle avioliittokäsitystä voi myös hyvin perustella. Kuitenkin mittatikku tässäkin on Jumalan ilmoitus Raamatussa.
Luterilainen tunnustus opettaa selkeästi avioliittoa miehen ja naisen liittona. Sen oppi ja opetus sitoo ja velvoittaa kaikkia Suomen ev.-lut. kirkon piispoja, pappeja ja diakonian virkaan vihittyjä. He kaikki ovat sitoutuneet luterilaiseen tunnustukseen vihkimyksessä.
Martti Lutherin eli luterilaisen kirkon uskonpuhdistajan opetuskirjoilla on yleensä ollut kirkon opin asioissa suuri painoarvo merkityksessä, että hänen ääntää on tärkeä kuulla. Tässä tuon esiin erittäin mielenkiintoisen ja olennaisen Luther-sitaatin.
Tässä kirjoituksessa nostan esiin joitakin olennaisia kohtia näistä lähteistä. En kaikkia vaan lähinnä jokaisesta jotain. Tämä on siis lyhyt mutta olennaisten kirjallisesten perusteiden esiin nosto.
Nostan aluksi esiin kymmenen vuotta vanhan Kuopion piispa Jari Jolkkosen haastattelun lausumat vuodelta 2014:
“Kotimaa Pro pyysi Kuopion piispaa Jari Jolkkosta arvioimaan sitä, missä kirkon kannalta nyt mennään suhteessa avioliittolainsäädännön muutospyrkimyksiin.
Miten kommentoit sitä, että kirkon korkeimmilta paikoilta kuuluu nyt aika erilaisia näkemyksiä siitä, miten avioliitto pitäisi ymmärtää?
– Avioliitto koskettaa konkreettisesti yksilöiden, kirkon ja koko yhteiskunnan elämää. Siksi on ihan ymmärrettävää, että siitä keskustellaan sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Yllättävämpää on keskustelun sävy. Se tuntuu välillä vähän kärjekkäältä.
– Kirkon avioliittokäsityksen suuntaviivat on ilmaistu avioliittoon vihkimisen kaavassa, katekismuksessa ja kirkon yhteisissä päätöksissä. Niitä ei ole suunnattu ketään vastaan. Papiksi vihkimisessä pappi sitoutuu toimimaan niiden pohjalta.
Vihkikaavassaan Martti Luther sanoo, että ” koska häät ja avioliitto kuuluvat yhteiskunnallisen järjestyksen piiriin, ei ole meidän pappien ja kirkon työntekijöiden asia antaa niistä säädöksiä ja määräyksiä”. Tämä ei kuitenkaan liene koko totuus Lutherin avioliittonäkemyksestä?
– Luther ei pitänyt avioliittoa pelastuksen välineenä, mutta ei myöskään pelkkänä yhteiskunnallisena asiana. Lutherin käsitys on lopulta melko standardi, yleiskirkollinen yhdistelmä luonnonoikeutta ja Uutta testamenttia. Hän piti avioliittoa Jumalan asettamana. Avioliitto on yhden miehen ja naisen välinen liitto, joka suuntautuu uuden elämän synnyttämiseen ja kasvattamiseen, antaa turvalliset puitteet seksuaalisuudelle ja kuvaa Kristuksen ja kirkon välistä rakkautta. Tämä käy ilmi hänen vihkikaavansa rukouksista ja muista lähteistä. Samansuuntainen käsitys heijastuu tunnustuskirjoista.
Jos eduskunta hyväksyisi joskus samaa sukupuolta olevat avioliiton käsitteen sisälle kuuluviksi, mitä seurauksia siitä olisi kirkon avioliittokäsitykselle? Voiko kirkon avioliittokäsitys Raamatun ja tunnustuksen perusteella olla mikään muu, kuin se nyt on
– Avioliiton solmimisen tavoissa on aina tapahtunut muutoksia. Nykyisin korostetaan myös puolisoiden tasaveroisuutta ja tunnesidettä aiempaa vahvemmin. Toisaalta avioliittokäsitys voi tuskin venyä ja joustaa miten tahansa. Ainahan lainsäätäjä joutuu tekemään erotteluja ja rajauksia.
– Yhteiskunnallisessa keskustelussa pitäisi keskittyä perustelemaan eri kantoja yleisinhimillisesti ja välttää viljelemästä raamattusitaatteja. Kirkossa on otettava huomioon myös Uusi testamentti ja tunnustustekstit. Niissä avioliitto ymmärretään yhden miehen ja naisen väliseksi.”
Haastattelu löytyy Kotimaa.fi sivustolta täältä.
RAAMATTU
“Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: »Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.»”
1. Moos. 1:27
“Silloin Herra vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla. Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: - Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu. Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.”
1. Moos. 2:21-24
”Maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”
Mark. 10:6-9
LUTERILAISET TUNNUSTUSKIRJAT
Arvovaltaisin 1500-luvun luterilaisten tunnustuskirjojen osa on Augsburgin tunnustus. Sen artikla XVI liittyy suoraan perheen ja avioliiton aiheeseen.
Augsburgin tunnustukseen liittyneistä seurakunnista todetaan näin:
“Ne tuomitsevat myös ne, jotka opettavat, ettei kristillinen täydellisyys ole jumalanpelkoa ja uskoa, vaan yhteiskunnallisten velvollisuuksien hylkäämistä; evankeliumihan opettaa iankaikkista sydämen vanhurskautta. Se ei kumoa valtiota eikä perhettä vaan, vaan vaatii nimenomaan, että ne on säilytettävä jumallisina järjestyksinä ja että rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten puitteissa.”
Augsburgin tunnustus XVI:4-6.
Luterilaisten tunnustuskirjojen yleinen kommentaari lausuu:
“Evankeliumi eli sen mukainen kristillinen elämä ei kumoa yhteiskunnan hallintoa, valtiota ja avioliittoa, vaan pyrkii niiden säilyttämiseen ja kunnioittamiseen jumallisina järjestyksinä (CA 16.5). Kaikkien kristittyjen tulee lisäksi “harjoittaa rakkautta näiden järjestysten puitteissa”.
s. 175. Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Günter Gassmann & Scott Hendrix. Kirjapaja. 2005.
Näin ollen tämä erittäin arvovaltainen tärkeimmän luterilaisen tunnustuskirjan artikla sisältää miehen ja naisen avioliittokäsityksen.
“Luomiskertomuksen mukaan ihmiset on luotu siinä tarkoituksessa, että he olisivat hedelmälliset ja että kumpikin sukupuoli luonnonmukaisesti tuntisi toiseensa kohdistuvaa viettiä.”
(Augsburgin tunnustuksen puolustus XXIII:7.)
“Pysyköön siis voimassa tässä asiassa se mitä Raamattu opettaa ja minkä oikeusoppinutkin on viisaasti lausunut: Miehen ja naisen liittyminen yhteen perustuu luonnonoikeuteen. Edelleen luonnonoikeus on todella jumalallinen oikeus, koska se on Jumalan luontoon istuttama järjestys.”
(Augsburgin tunnustuksen puolustus XXIII:11-12.)
MARTTI LUTHER
Tämä erittäin tärkeä Martti Lutherin lainaus löytyy hänen 1. Mooseksen kirjan selityksestään lukuihin 1-7, ratkaiseva kohda on lainauksen lopussa. Olen lihavoinut sen, jotta kohta erottuu selkeästi.
“Sangen ihmeteltävää on, että Aadam katsellessaan Eevaa, tavallaan hänestä itsestään otettua rakennelmaa, tuntee hänet siksi ja sanoo: Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani. Nämä eivät ole tyhmyrin eivätkä syntisen miehen puhetta eikä sellaisen, joka ei ymmärrä Jumalan luomistyötä, vaan vanhurskaan ja viisaan, Pyhän Hengen täyttämän, hänen joka vieläkin ilmoittaa maailmalle tuntematonta viisautta, että aviovaimon ja avioliiton aikaansaava syy on Jumala ja sen päämäärään johtava syy siinä, että vaimo olisi miehelleen taloudellinen asunto. Tämä tieto ei nouse mutkattomasti ajattelusta ja järjestä, vaan se on Pyhän Hengen ilmoitus.”
s. 134. 1. Mooseksen kirjan selitys 1-7. Suomen Luther-säätiö. 2004.
Tässä Luther käyttää selkeästi käsitettä “Pyhän Hengen ilmoitus”. Tällä uskonpuhdistaja ilmaisee avioliiton aikaansaavan ja päämäärään johtavat syyt.
Kun ensimmäinen ihminen Aadam lausui nämä sanat hän oli vielä puhdas ja viaton. Nimittäin vielä ei ollut tapahtunut syntiinlankeemusta. Siitä kerrotaan vasta seuraavassa 1. Mooseksen kirjan luvussa.
LOPUKSI
Tämä kirjoitus oli vain lyhyt tärkeiden kirkon opetukseen liittyvien lähteiden esiin nostaminen. Niistä kaikista voisi kirjoittaa paljon enemmänkin, tottakai. Mutta se ei ollut tämän kirjoituksen tarkoitus.
Kaikki keskeisimmät lähteet opettavat avioliitosta klassisen käsityksen mukaisesti: avioliitto on miehen ja naisen liitto. Tähän voisi vielä lisätä yksimielisen kristillisen tradition opettavan samoin. Samaa sukupuolta olevien avioliittoa ei mikään kristillinen lähde opeta. Sellainen on opetus on noussut esiin vasta noin 1990-luvulla joissakin länsimaissa.