Nikean uskontunnustus on keskustelun ytimessä nyt 2025

Koko tämän vuoden kirkollinen erityisaihe on vuoden 325 Nikean ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhla.

Nikean uskontunnustus on jopa apostolista uskontunnustusta tärkeämpi. Muuta ei tarvitse sanoa, jotta kristitty lukija ymmärtää miten merkittävän tekstin äärellä tässä ollaan. Nikea oli kaupunki nykyisen Turkin alueella.

Nikean tunnustus nousee siksi omalla arvovallallaan väistämättä kirkollisen ja ekumeenisen keskustelun ytimeen. Vuosi 2025 tarjoaa kristityille erittäin hyvän mahdollisuuden kerrata tai tutustua ensimmäistä kertaa kirkon tärkeimpään uskontunnustukseen.

Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä 2.-4.1. Nikean uskontunnus oli sai suuresti huomiota.

Suomen evankelisluterilainen kirkko pitää myös Nikean kirkolliskokouksen juhlavuotta ja Nikean uskontunnustusta esillä monin tavoin vuoden aikana. Hienoa!

“Vuonna 2025 vietetään keisari Konstantinuksen vuonna 325 koolle kutsuman Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlaa. Tuon kokouksen keskeinen anti on kristillisen kolminaisuususkon ja Jumalan Pojan ihmiseksitulon ihmeen kiteyttäminen yhteiseen uskontunnustustekstiin. Vuonna 381 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa täydennetyssä muodossa se on useissa kristillisissä kirkoissa edelleen säännöllisessä käytössä kastetunnustuksena ja yhteisesti jumalanpalveluksessa luettavana uskontunnustuksena.”

Täältä Suomen ev.-lut. kirkon sivulta kannattaa lukea lisää.

Nikean kirkolliskokouksen juhlavuosi ja Nikean uskontunnustus tukevat vahvasti klassista kristinuskoa ja klassista luterilaisuutta.

Tunnetko Nikean uskontunnustuksen? Entä kuinka syvällisesti? Tiedätkö millainen oli tuo arvovaltainen ekumeeninen vuoden 325 kirkolliskokous?

Siitä käytetään välillä pidennettyä nimeä Nikealais-Konstantinnopolilainen. Nikealaista tunnustusta täydennettiin jonkun verran seuraavassa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa. Se pidettiin Konstantinnopolissa vuonna 381.

Tulen tämän vuoden aikana kirjoittamaan paljon Nikean tunnustuksesta ja kirkolliskokouksesta. Jokaisen kristityn on hyvä tuntea hengellisiä juuriaan ja historian tärkeimpiä kristillisiä kohtia.

Nikean uskontunnustus on luterilaisten tunnustuskirjojen kokoelman alussa. Ennen Augsburgin tunnustusta, joka viittaa siihen ensimmäisessä artiklassaan.

Nikean uskontunnustus on myös pappien käyttämässä kirkkokäsikirjassa messun kaavassa vaihtoehtona apostolisen uskonnnustuksen vieressä. Myös virsikirjoista nikealainen tunnustus löytyy.

Apostolinen uskontunnus on lännen kristillisessä traditiossa enemmän käytetty. Se on myös Lutherin katekismuksissa ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon katekismuksessa. Tämä johtuu siitä, että lännen kristillisessä traditiossa roomalaisvaikutteinen apostolinen uskontunnustus on yleisin käytössä oleva.

Nikealainen tunnustus on kuitenkin niin pappisvihkimyksen kuin piispaksi vihkimisen kaavoissa ainoa mahdollinen. Tämä kertoo selkeästi korkeammasta arvovallasta ja ekumeenisen tradition voimasta verrattuna apostoliseen uskontunnustukseen, jota itäinen kristillisyys ei käytä, eikä juuri tunne.

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Nikean uskontunnustusta esittelevästä ja käsittelevästä sarjasta. Tässä totean lopuksi sen, että uskonnustus ilmaisee kristittyjen uskon Jumalaan. Suomen evankelisluterilaisen kirkon Katekismuksen sanoin: “Hän on kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki.”

Tässä tutustumisen artikkelisarjan ensivaiheessa kehotan lukijaa lukemaan tarkasti uskontunnustuksen. Kehotan myös havaitsemaan, että Nikean uskontunnustus jakaantuu kolmeen osaan.

Oppimiskysymys lukijalle: mitä uskontunnustus opettaa Kristuksesta?

Nikean uskontunnustus:

Me uskomme yhteen Jumalaan,

Kaikkivaltiaaseen Isään,

taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.

Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,

Jumalan ainoaan Poikaan,

joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,

Jumala Jumalasta,

valo valosta,

tosi Jumala tosi Jumalasta,

syntynyt, ei luotu,

joka on samaa olemusta kuin Isä

ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,

joka meidän ihmisten

ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,

tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta

ja syntyi ihmiseksi,

ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,

kärsi kuoleman ja haudattiin,

nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,

astui ylös taivaisiin,

istuu Isän oikealla puolella

ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Me uskomme Pyhään Henkeen,

Herraan ja eläväksi tekijään,

joka lähtee Isästä ja Pojasta,

jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan

ja joka on puhunut profeettojen kautta.

Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon.

Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi,

odotamme kuolleiden ylösnousemusta

ja tulevan maailman elämää.