Piispat torjuvat sukupuoli-ideologian
Yhdysvaltain roomalaiskatolinen piispojen konferenssin oppikomitea julkaisi kannanoton. Sitovat ohjeet: ihmisluonnon luonnollista järjestystä pitää kunnioittaa, torjui sukupuolen muuttamisen.
Siinä missä luterilainen kirkkomme on varsin hiljaa kritiikissä uutta maallista sukupuolioppia kohtaan, on roomalaiskatolisen kirkon asenne täysin erilainen. Yksi voimakas esimerkki kyvystä, tahdosta ja rohkeudesta kriittiseen arvioon julkaistiin viime viikolla. Arvovaltainen Yhdysvaltain roomalaiskatolinen piispojen konferenssin (USCCB) oppikomitea julkaisi 20.3. 2023 voimakkaan kannanoton. Se tarjoaa harkittuja ajatuksia paitsi kristityille myös kaikille muille nykyajan sukupuoli-ideologian väitteitä pohtiville. Esittelen tässä kirjoituksessa asiakirjan sisältöä. Lopussa on linkki alkuperäiseen dokumenttiin. Tässä linkki jos lukija tahtoo tietoa tästä piispojen konferenssista. Yhdysvaltain katolisten piispojen konferenssi
Juurevasta kristillisestä traditiosta nousevan asiakirjan otsikko on: Opillinen huomautus ihmiskehon teknologisen manipuloinnin moraalisista rajoista. Asiakirja on luonteeltaan, opetukseltaan, sitova Yhdysvaltain roomalaiskatolisia kohtaan. Sen otsikot ovat: luonnollinen järjestys, teknologiset interventiot, kehon vian korjaus, osan uhraaminen kokonaisuuden hyväksi, yrityksiä muuttaa ihmiskehon perusjärjestystä ja johtopäätökset: ihmiskehon teknologisen manipuloinnin moraaliset rajat. Tämä opillinen kannanotto jakaantuu 22. lyhyeen kappaleeseen ja päättyy piispojen allekirjoituksiin. Puheenjohtajana on toiminut piispa Daniel E. Flores, Brownsville. Dokumentin on hyväksynyt USCCB:n hallintokomitea. Julkaistavaksi asiakirjan on ohjannut Michael J. K. Fuller Pääsihteeri, USCCB.
LUONNOLLINEN JÄRJESTYS
“2. Kristillisen uskon perusperiaate on, että luonnossa on järjestys, jonka sen Luoja on suunnitellut ja että tämä luotu järjestys on hyvä (1. Moos. 1:31; Ps 19:1-). Kirkko on aina vahvistanut luonnollisen järjestyksen olemuksellista hyvyyttä ja kehottanut meitä kunnioittamaan sitä.”
Tässä on kerrottu perustava kristillinen totuus. Ja tämän dokumentin teologinen lähtökohta. Luomakunnassa on järjestys, jota tulee kunnioittaa.
“3. Se, mikä pitää paikkansa koko luomakunnassa, koskee erityisesti ihmisluontoa: ihmisluonnossa on järjestys, jota meidät on kutsuttu kunnioittamaan. Itse asiassa ihmisluonto ansaitsee äärimmäisen kunnioituksen, koska ihmiskunnalla on ainutlaatuinen paikka luodussa järjestyksessä, koska se on luotu Jumalan kuvaksi (1. Moos. 1:27).”
Ihmisluonnossa on hyvä Jumalan luoma sisäinen järjestys.
KIRKKO VASTUSTAA VIRHEELLISTÄ IHMISKÄSITYSTÄ
“4. Ratkaiseva osa Jumalan luomaa luonnonjärjestystä on jokaisen ihmisen henkilön ruumiin ja sielun ykseys. Kirkko on kautta historiansa vastustanut dualistisia ihmisen persoonan käsityksiä, jotka eivät pidä ruumista ihmisen sisäisenä osana, ikään kuin sielu olisi oleellisesti täydellinen itsessään ja ruumis vain sielun käyttämä väline. Vastakohtana sekä muinaisille että nykyaikaisille dualismeille kirkko on aina väittänyt, että vaikka sielun ja ruumiin välillä on ero, ja molemmat ovat olennaisia sille, mitä tarkoittaa olla ihminen, koska henki ja aine ihmisissä "eivät ole kaksi yhdistettyä luontoa, vaan niiden liitto muodostaa yhden luonnon." Sielu ei synny itsestään ja satu jotenkin olemaan tässä ruumiissa, ikään kuin se voisi yhtä hyvin olla eri ruumiissa. Sielu ei voi koskaan olla toisessa ruumiissa, vielä paljon vähemmän väärässä ruumiissa. Tämä sielu syntyy vain yhdessä tämän ruumiin kanssa. Se, mitä tarkoittaa olla ihminen, sisältää välttämättä kehollisuuden. "Ihmiset ovat fyysisiä olentoja, jotka jakavat maailman muiden fyysisten olentojen kanssa."“
Piispat toteavat tässä ihmisluonnon muodostuvat ruumiin ja sielun muodostamasta ykseydestä. He torjuvat vääränlaisen ruumiista vähättelevän näkemyksen. Ihmisen sielun kuuluu olla juuri siinä ruumiissa jossa se on. Ei ole mahdollista syntyä väärään ruumiiseen.
MIEHET JA NAISET
“5. Ihmisen kehollisuus on puolestaan kiinteästi yhteydessä ihmisen sukupuoliseen erilaistumiseen. Aivan kuten jokaisella ihmisellä on välttämättä ruumis, myös ihmisruumiit, kuten muiden nisäkkäidenkin, erotetaan sukupuolisesti miehiksi tai naisiksi: "Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät" (1. Moos. 1:27). Pyhä Johannes Paavali II muistutti meille, että 1. Mooseksen kirjasta opimme, että "ihminen on luotu 'alusta alkaen' mieheksi ja naiseksi: koko ihmiskunnan elämää – olipa kyse sitten pienistä yhteisöistä tai koko yhteiskuntaa – leimaa tämä alkuperäinen kaksinaisuus.” Katolisen kirkon katekismus vahvistaa: ”Mies ja nainen on luotu, toisin sanoen Jumalan tahdosta: toisaalta täydellisessä tasa-arvossa ihmisinä; toisaalta omissa olemuksissaan miehinä ja naisena. 'Miehenä oleminen' tai 'naisena oleminen' on todellisuutta, joka on hyvä ja Jumalan tahto.”
Asiakirja liittyy ja vahvistaa klassisen kristillisen tradition kannan ihmisistä miehinä ja naisina. Kannattaa huomata mihin lähteisiin roomalaiskatolinen asiakirja yleensä vetoaa: Raamattu, paavien kannanotot ja katekismus. Näistä kaksi ensimmäistä edellyttää ihmiseltä joko ennakkotietoa tai ponnistelua. Jotta osaa etsiä aihepiireittäin oikeita Raamatun kohtia tai kiinnostusta paavien usein, pitkän aikaa sitten, julkaistuihin kirjallisiin kannanottoihin. Täysin kristinuskoa tuntematon ihminen löytää laajan perustelun moniin teemoihin usein helposti roomalaiskatolisen kirkon katekismuksesta. Toki näin luterilaisen papin näkökulmasta toisen kirkkokunnan katekismusta ei voi tietenkään suositella varauksettomasti. Luterilainen oppi on joissakin asioissa merkittävästikin eri kannalla, ja siksi kriittinen arvio on hyvä säilyttää.
Suhteessa nykyajan ongelmalliseen sukupuoli-ideologiaan roomalaiskatoliset tasokkaat lähteet antavat olennaista, juurevaa ja rohkeasti vastakulttuurista tukea monille asioille, jotka liittyvät luterilaiseen ihmiskäsitykseen. Siksi esimerkiksi tämä Yhdysvaltalainen piispojen asiakirja on suureksi hyödyksi myös luterilaisille.
TEKNOLOGISET INTERVENTIOT
“7. Ihmisellä, ruumiilla ja sielulla, miehellä tai naisella, on perustavanlaatuinen (fundamental) järjestys ja lopullisuus, jonka integriteettiä on kunnioitettava. Tämän järjestyksen ja lopullisuuden vuoksi ei potilailla, lääkäreillä eikä tutkijoilla eikä kenelläkään muulla ole rajoittamatonta oikeutta ruumiiseen; heidän on kunnioitettava ruumiillistuneeseen henkilöön kirjattua järjestystä ja lopullisuutta.”
Tässä tulee hyvin esiin kristillisen teologian voimakas Jumalan luomistyöhön perustava ihmiskäsitys. Ihmistä sellaisena kuin hän ihmisyytensä perusteella olemuksessaan ja luonnossaan on tulee kunnioittaa. Ei pyrkiä muuttamaan “perustavanlaatuista järjestystä”.
“8. Kirkon moraalinen perinne tunnustaa olennaisesti kaksi skenaariota, joissa teknologiset interventiot ihmiskehoon voivat olla moraalisesti perusteltuja: 1) kun tällaisten: (kaksoispiste lisätty havainnollisuuden vuoksi)
interventioiden tarkoituksena on korjata kehon vika; 2) kun ruumiinosan uhraaminen on välttämätöntä koko kehon hyvinvoinnille. Tällaiset teknologiset interventiot kunnioittavat ihmisen persoonalle ominaista perustavaa järjestystä ja lopullisuutta. On kuitenkin olemassa muita teknisiä interventioita, joilla ei pyritä korjaamaan jotakin kehon vikaa tai uhraamaan osaa kokonaisuuden vuoksi, vaan tarkoituksena on pikemminkin muuttaa kehon perusjärjestystä. Sellaiset interventiot eivät kunnioita ihmispersoonaan kirjattua järjestystä ja lopullisuutta.”
Tässä kohtaa piispojen ohjaus määrittelee keskeiset roomalaiskatolisen uskon mahdollisuudet ja rajat teknologiselle interventiolle, ihmisen ruumista kohtaan. Seuraavaksi laitan laajan osan lainauksia, jotka rakentuvat yllä esitetyille näkökohdille. Näillä sanoilla ja linjauksilla roomalaiskatolinen piispainkokous uskonopillisen arvion jälkeen lausuu pyrkimyksistä sukupuoliseen muutokseen miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi. Ne torjutaan selkein sanoin. Vahvoin lausein.
“14. Se, mikä on kuitenkin nykyään laajalti käytössä ja mikä on erittäin huolestuttavaa, on joukko teknisiä interventioita, joita monet yhteiskunnassamme kannattavat "sukupuolidysforian" tai "sukupuolisen epäjohdonmukaisuuden" hoitona. Näihin interventioihin sisältyy sellaisten kirurgisten tai kemiallisten tekniikoiden käyttö, joiden tarkoituksena on vaihtaa potilaan kehon sukupuoliominaisuudet vastakkaiseen sukupuoleen, tai niiden simulointiin. Lasten kohdalla sukupuoliominaisuuksien vaihto valmistellaan antamalla kemiallisia murrosiän estäjiä, jotka pysäyttävät murrosiän luonnollisen kulun ja estävät ylipäänsä joidenkin sukupuoliominaisuuksien kehittymisen.
15. Nämä tekniset toimet eivät ole moraalisesti perusteltuja yrityksinä korjata kehon vika tai yrityksinä uhrata ruumiinosa kokonaisuuden vuoksi. Ensinnäkin ne eivät korjaa kehon vikaa: kehossa ei ole häiriötä, johon pitäisi puuttua; elimet ovat normaaleja ja terveitä. Toiseksi, interventiot eivät uhraa yhtä osaa kehon kokonaisuuden hyväksi. Kun osa kehosta uhrataan oikeutetusti koko kehon vuoksi, joko poistamalla tai muuttamalla kehon elin kokonaan, kehon elimen poistamista tai uudelleenjärjestelyä suvaitaan vastahakoisesti ainoana tapana puuttua vakavaan uhkaan kehoa kohtaan. Tässä sitä vastoin poisto tai uudelleen konfigurointi on itsessään haluttu tulos.
16. Sen sijaan, että korjattaisiin jokin kehon vika tai uhrattaisiin osa kokonaisuuden vuoksi, näiden interventioiden tarkoituksena on muuttaa kehoa niin, että se saa mahdollisimman paljon vastakkaista sukupuolta olevan muodon. Vastoin kehon luonnollista muotoa. Ne ovat yrityksiä muuttaa kehon perustavanlaatuista järjestystä ja lopullisuutta ja korvata se jollain muulla.
17. Tähän tarkoitukseen käytetään laajaa valikoimaa interventioita, jotka vastaavat erilaisia tapoja, joilla sukupuolinen erilaistuminen vaikuttaa kehon eri osiin. Tällä hetkellä kaikki henkilöt, jotka hakeutuvat tällaiseen hoitoon, eivät käy läpi kaikkia saatavilla olevia toimenpiteitä joko siksi, että he eivät voi tehdä niin tai eivät jostain syystä halua tehdä niin. Sen sijaan heille tehdään yleensä rajoitettu valikoima käytettävissä olevia interventioita. Nämä interventiot eroavat kehossa aiheutuvien muutosten suuruudessa. Ne ovat kuitenkin samanlaisia siinä mielessä, että niillä kaikilla on sama perustarkoitus: muuttaa kehon sukupuoliominaisuudet vastakkaista sukupuolta oleviksi.
“18. Tällaiset interventiot eivät näin ollen kunnioita ihmisen persoonan perustavaa järjestystä ruumiin ja sielun luontaisena yhtenäisyytenä sukupuolisesti eriytyneen ruumiin kanssa. Kehollisuus on olennainen osa ihmisen olemassaoloa, samoin kuin kehon sukupuolinen erilaistuminen. Katoliset terveydenhuollon palvelut eivät saa suorittaa kirurgisia tai kemiallisia interventioita, joilla pyritään muuttamaan ihmiskehon sukupuolisia ominaisuuksia vastakkaista sukupuolta oleviksi tai osallistua tällaisten toimenpiteiden kehittämiseen. Niiden on käytettävä kaikki asianmukaiset resurssit lieventämään sukupuolisen epäjohdonmukaisuuden kanssa kamppailevien kärsimyksiä, mutta käytettävien keinojen on kunnioitettava ihmiskehon perusjärjestystä. Vain käyttämällä moraalisesti asianmukaisia keinoja terveydenhuollon tarjoajat osoittavat täysimääräistä kunnioitusta jokaisen ihmisen arvoa kohtaan.”
Piispat eivät pidä ihmisarvon mukaisina pyrkimyksiä muuttaa kehon sukupuolen ominaisuuksia vastakkaista sukupuolta oleviksi. Sellainen rikkoo “ihmisen persoonan perusjärjestystä”.
He myös kieltävät katolisten terveyspalveluilta sellaisen kirurgian tai kemiallisen intervention suorittamisen. Ja kehottavat auttamaan “sukupuolisen epäjohdonmukaisuuden kanssa kamppailevia” heidän kärsimyksiään lievittäen. Siinä tulee huomioida kehollinen perusjärjestys.
LOPUKSI
Asiakirja päättyy johtopäätöksiä kirjaaviin kappaleisiin. Niissä määritellään kehon teknologisen manipuloinnin ja moraalin rajoja.
“Kun toimintamme valikoimat laajenevat, meidän on kysyttävä, mitä meidän pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Välttämätön kriteeri tällaisten päätösten tekemisessä on luodun maailman perustava järjestys. Meidän menetelmien (technology) käytön on kunnioitettava tätä järjestystä.”
Tästä jälleen havaitsemme Luojan luomistyön olennaisen lähtökohdan. Perustavaa järjestystä tulee kunnioittaa. Ei väheksyä.
“Hippokraattinen lääketieteen perinne kehottaa kaikkia terveydenhuollon tarjoajia ennen kaikkea "älkää tehkö haittaa". Mikä tahansa tekninen väliintulo, joka ei ole sopusoinnussa ihmisen persoonan perustavan järjestyksen kanssa ruumiin ja sielun yhtenäisyydessä, mukaan lukien kehoon kirjattu sukupuolinen ero, ei lopulta auta, vaan pikemminkin vahingoittaa ihmisen persoonaa.”
Asiakirja liittyy vankasti lääketieteen ikivanhaan periaatteeseen: “älkää tehkö haittaa.”
Vaikka tämä asiakirja on kokonaan toisen kristillisen kirkkokunnan sisäinen dokumentti, on siitä monenlaista hyötyä muidenkin pohdintoihin. Niin meidän luterilaisten kristittyjen kuin myös kenen tahansa ihmisen. Yleensä asioista saa monipuolisemman ja syvällisemmän kuvan, kun perehtyy useisiin tasokkaisiin kirjoituksiin. Oman ajattelun kehittämisen apuna. Syvempää ymmärrystä etsien. Roomalaiskatolisilla ja luterilaisilla on paljon yhtäläisyyksiä teologiassa. Tämä asiakirja tarjoaa mielestäni syvää viisautta oman kirkkoni sisäisiin keskusteluihin.
Piispojen kannanoton alkuperäinen teksti
Kannanoton suomennukset: Google kääntäjä, jonka tekstiä olen parhaani mukaan kevyesti muokannut. Kuva: USCCB logo / Wikimedia (cc BY-SA 3.0)